Elämää rajoitusten kanssa

Oon tässä muutamat päivät miettiny tosi vahvasti sitä, että miten ihmiset puhhuu toisille tosi töksäyttelevästi, ja välillä alentavastikkin. Mulle itelle on ollu itsestäänselvää, että perus käytöstavat pitäis kaikkien omata. Mä oon itekkin tosi sanova, ja en tykkää kaikista ihmisistä todellakkaa. Mutta jos oon ite suivaantunu tai ärsyyntyny, niin yleensä siihen on joku syy. Lähiaikoina oon kokenu sellasta, että tuntemattomat kattoo tosi pahasti, varsinki kun oon tien päällä omien lasteni kanssa. Tämä kokemus eioo ainoastaan minun, kun välillä oon miettiny, että aattelenko vaan omassa päässäni näin. Mukana olevat muut ihmiset ovat huomanneet täysin saman. Musta jotenki tuntuu, että mä täällä jankutan tästä samasta asiasta vuodesta toiseen, mutta niin jankutanki niin kauan että saan jotain muutosta aikaan. Kun mää en oo mittään pahhaa kellekään tehny, menen kaduilla ihan normaalisti kuin kaikki muutkin. Ainoa ero on se, että mulla on jakkara alla ja lapsi sylissä.  Monesti kuulen ihm...