Taasko sua väsyttää?

Laitan mun iigeeseen kyselyn mistä haluaisitte, et kirjotan. Nyt oli vaihtoehtoina kuulumiset, synnytys parisuhde tai joku muu. Kaikki vaihtoehdot meni tasan, joten kirjotan jokaisesta jottain. Täytyy sanua ettei kuulu mittään erikoista. Paljon ollaan tehty kesään kuuluvaa tekemistä. Eilen käytiin uimarannalla, tännään koirametässä. En oikeestaan ikinä suunnittele etukätteen tekemisiä, vaikka kalanterisa lukkeekin kaikki pakolliset menot ja jutut.Martalla oli taannoin hammaskivenpoisto operaatio ja se meni tosi hyvin. Vuoden päästä uuestaan taas. Ens viikonloppuna lähetään Leon kanssa käymään etelän suunnilla, kun mun esikois kummityttö pääsee ripille. Hänestä tulee myös poikamme kummi. Heinäkuussa on myös mun ja Leon tuettuloma vesileppiksessä, sitä ootetaan molemmat. Mitä mulle itselle kuuluu? Oikein hyvvää, en keksi mitää valittamista. Oon päässy käymään yhen päivän rotuaari piknikissä, se oli tosi virkistävää.

Väsymystä on toki aina, se on varmaan nykyään mun tavaramerkki. Rautaa joudun syömään joka toinen päivä ja päikkärit on aina pakko nukkua. Mä oon alkanu uskoo siihen, että mul on jonkunasteinen aivovamma. Kuullostaa ehkä karulta. Oon lukenu paljon siitä ja mä oon kaatunu niin paljon omalla jakkaralla takaraivolleni ja muutaman kerran tosi pahasti. Äitini on kysyny ootko kertonu lääkärille asiasta? Oon ja monta kertaa, mut en pääse aivokuviin, kun kaatumisista on niin kauan aikaa ja sille mun vaivalle ei oo mitä tehä vaikka lääkärit pystyiski toteamaan aivovamman. Surullista eikö? Mä oon sitte joutunu kehittelee omia selviytymistapoja, kuten sen, että on pakko nukkuu ne päikkärit. Mun päivästä virkeetä aikaa on noin kaksi tuntia hyvällä tuurilla, jonka jälkeen on pakko sulkee silmät ja käydä uneessa, jos en pysty sitä tekemään en voi tehä oikein mittään muutakaan. Silmissä tuntuu tosi vittumaiselle ja alan oksentamaan ja en pysty keskittymään. Siksi se on tosi ärsyttävää, jos joku kyssyy taasko sää oot väsyny? En voi tälle ite mittään. Mun perhe on onneksi ymmärtäny tän jo. Ne monesti kyssyy missä välissä pystyt nukahtaa, että jaksat loppupäivän. Se on todellista rakkautta mun kohdalla. Esimerkiksi sillon, kun kävin osa-aika töissä heräsin Leon kans seiskalta tein hänen kanssa aamujutut ja vein päikkyyn ja ysin puol kympin maissa mun piti nukkuu päikkärit ennen töihin lähtöö, et pystyin suoriutuun. 

Parisuhteemme täyttää pian kuus. Oon erityisen onnellinen siitä, että suhteemme näkkee tämän päivän. Alkuvuodet on paikoin tosi hankalii. Nyt viimeinen vuosi on ollu parhain. En toki voi puhhuu, ku omasta puolesta. On Henkkaki tosi tyyväiseltä vaikuttanu. Tiedostan sen, et vauvavuosi on raskas suhteelle, mut se taas vahvistaa meitä uskon niin. Jos nyt sallitte niin oon vähä siiraappinen, haluan ylistää toista puoliskoani. Hän on niin ihana, koska mä oon saanu olla aina mä mitään muuttamatta tai pois jättämättä.Lempparini on aina näyttäny rakkautensa avoimesti välittämättä muista. Hän on myös ensimmäinen mies joka on tehny mun kans asioita sillä periaatteella, ettei mikään oo ylitsepääsemätöntä. Jokaisessa suhteessa on vaikeutensa, me ollaan opeteltu puhumaan ja ymmärtämään toisiamme. Meillä on ollu alusta asti tärkeetä huomioida toisemme myös yksilöinä ja oma aika on suuri tekijä siihen miksi jaksamme katella toisiamme viel tänäänkin. Äärrimmäisen isona osana ellei isoimpana on toki luottamus toiseen. En oo ikinä epäilly Henkkaa mistään ja tiiän, että luottamus on molemminpuolista. Tietyt rajat suhteella tietenki on, mut kummatki kunnioittaa rajoja niin tunnen olevani vapaa vakavassa parisuhteessa, parasta on ettei oo kahleita vaik oonki täysin yhen ihmisen nainen, Meillä ei siis oo vapaasuhde missään nimessä, mut tarkotan, et voin olla täysin vappaa oma itteni tässä suhteessa.Lempparini on parasta.

Synnytyksestä sen verran, että vauva saapuu kiesarinleikkauksella ennen laskettua-aikaa ja anestesiassa. Se on mulle ja pojalle turvallisin vaihtoehto. Elokuun alussa on sektionsuunnittelu johon tulee myös anestesialääkäri. Henkka pääsee saattamaan mut ovelle, mut saliin ei pääse, koska mut nukutetaan. Vauva saa apua lastenlääkäreiltä hetken alkutaipaleeseensa, koska hänkin syntyy uneessa. Tän jälkeen hän mennee isinsä hoiviin. Mun äiti on Leon kanssa sairaalaolo ajan. 

Huh, tulipa tekstiä. Olipa ihana kirjottaa.

<3: Tuoliapina