Arjen pieniä iloja

Viime kirjoituksen jälkeen ei ole tapahtunut hirveämmin mitään ihmeellistä, kaikki rullaa tällä hetkellä hyvin elämässä kaikilla osa-alueilla.

Sain itseni tänään aamulenkille ja treeneihin ennen kahdeksaa. Pyöräilin vakio portaisiin ja kävelin ne kerran ylös alas ja takaisin kotiin. Oon aamu-uninen ihminen, joten oon todella iloinen että jaksoin lähteä.

Kävin eilen pyöräilemässä vakio lenkin n. 4,5km. Huomenna sitten uinti hommia.

Tuntuu että treenaaminen jäi vähemmälle tuossa yhessä vaiheessa, mutta nyt aion ottaa sen taas mukaan arkeen kuten ennenkin.

Tämä viikko on viimeinen viikko ennen harjoittelua koulussa, on kiva päästä taas samaan paikkaan oppimaan.

On ihana että on sellaisia ystäviä olemassa jotka auttavat pyyteettömästi. Minun yksi ystävistäni tuli vaihtamaan akun autooni, kun meinasi autolla olla käynnistymisvaikeuksia. Akun vaihdon jälkeen vielä kuskasi minua omalla autollaan. Näitä ihmisiä on harvassa.

Kuskaamisesta tulikin mieleen tekstini kun avauduin taksilaista. Matkapalvelukeskuksessa sanoivat että olemme asiakkaina velvollisia odottamaan taksin tilaamisesta tunnin, että siis taksi tulee tunnin kuluessa tilauksesta. Mun kärsivällisyys on koetuksella kyllä, tympiää hommaa tämmönen. Tän takia mun taksilla ajelut on jäänyt hyvin minimiin, ajelen vain välttämättömät. Noh, kaikkeen tottuu kun ei muuta voi.

Oli aivan ihanaa viettää siskoni kanssa kokonainen päivä yhdessä viikonloppuna. Silloin siskoni tapasi H:n <3 ensimmäistä kertaa. Juttu luisti ja kaikilla oli hauskaa.

Samana päivänä kävin myös katsomassa kummityttöäni ja hänen ihanaa äitiään. Nämä on näitä elämän pieniä iloja, näistä nautin paljon.

Nyt täytyy alkaa vähän koulujuttuja ajattelemaan, joten palailen taas kun asiaa tulee.

<3:llä Tuoliapina