Jutta Gustafsbergin haastattelu nyt blogissa

Kerrankin sain toteutettua yhden haaveistani ja pääsin tekemään haastattelun ihmisen kanssa, kenen asennetta yleensäkkin elämään kohtaan suuresti ihailen. Jutta Gustafsberg suhtautui haastatteluuni hyvin lämpimästi ja haastattelu onnistui mielestäni täydellisesti. Toivottavasti pidätte lukemastanne.

JUTTA GUSTAFSBERGIN HAASTATTELU

Haastattelu annettu 29.01.2018

(Haastattelun olen kirjoittanut puhtaaksi puheesta, eli jos löytyy kielioppivirheitä, olen itse vastuussa niistä)

1. Milloin ja miten into treenaamiseen alkoi?

Mä oon aina ollu aika liikunnallinen. Oon nuorempana pelannu lentopalloa ja siinä kohtaa kun menin opiskelemaan poliisiksi, innostuin enemmän kuntosalilla käynnistä. Jotenkin sitten se kilpaurheilu sinällään jäi niin sitten se vartalon muokkaus tuntu tosi mukavalta. Sitten kun alkoi huomaamaan et voimatasot kasvaa ja vähän tulee hauiksiin paksuutta ni sitten sitä jotenkin vaan innostu enemmän. Ensimmäistä kertaa oon kilpaillu bodyfitnesissä vuonna -98 (hei mieti kakskyt vuotta sitten) ja silloin se laji oli vielä aika uus, mutta sitten hyvin kilpailuhaluisena ihmisenä halusin käydä kokeilemassa miten käy. Sittenhän mulla oli siinä välissä 10 vuoden tauko, mä sain lapsen ja sitten vielä palasin uudestaan kilpailemaan. Hyvin on menny, oon Suomen-mestaruudenkin voittanut ja käynyt sitten Suomea edustamassa EM- kuin MM-kisoissa.

2. Kuinka pidät mielen vireytesi ja kehosi tasapainossa?

No, yks asia jonka mä voisin tehdä jos saisin muuttaa jotain, niin olisin ehdottomasti alkanut venyttelemään vähän aikaisemmin. Mä aina kolmekymppiseksi naureskelin että ”jumi on voimaa ja ei se haittaa” ja nyt sit 43 vuotiaana huomaa että olisi ehkä vähän kannattanut pitää paremmin, varsinkin tuon selän liikkuvuudesta huolta. Aika paljon joudun käymään osteopaatilla ja hierojilla jotta selkä pysyisi vähän vetreenä. Nykyisin käyn kuntosalilla noin kolme kertaa viikossa, mä en ota siitä enää mitään paineita. Välillä saatan haastaa itseäni niin että tulee semmoinen ajanjakso että milloin mä haluun sit käydä vaikka vähän useemmin.

Mä meditoin ja pidän ensiarvoisen tärkeenä sitä että kiireisen arjen keskellä osaan hiljentää mielen. Eli se meditaatio hetki voi tarkoittaa ihan sitä vaikka, että aamulla 5-10 minuuttia istuu silmät kiinni ilman että lähtee siihen päivän hömpötyksiin mukaan ja ottaa ihan rauhassa.

3. Saat hyvin paljon positiivista palautetta, mutta miten suhtaudut kun kohtaat ennakkoluuloja elämääsi ja

työtäsi kohtaan?

Mä aina ajattelen että palaute, sehän on ikään kuin lahja. Lahjassahan on aina se hyvä, et sitä ei tarvi ottaa vastaan jos ei halua. Eli jos joku antaa semmosta palautetta mikä ei oo mun mielestä kauhean rakentavaa ja järkevää, ni mä oon ajatellut vaan että kiitos vaan, mutta en ota tätä itselleni. Mä aina ajattelen, et jokaisella ihmisellä saa olla omanlaisensa mielipide asioista, ja mä kunnioitan niitä. Eikä oo tarkoitettukaan että mä kaikkia ihmisiä miellyttäisin. Kuitenkin ne aidot ihmiskohtaamiset sillon kun mä tapaan ihmisiä, niin yleensä ne kertoo sitten aika paljon, että monta kertaa julkisuudesta tullut kuva ei aina oo ihmisistä se oikeanlainen. Oikeastaan siinä kohtaan kun oot tavannut jonkun ihmisen ni sit sä oot valmis kommentoimaan, et pidätkö sä jostain ihmisestä vai et.

4. Mitä ovat yleisimmät ennakkoluulot jotka kohdistuvat sinuun?

Ei varmaan enää hirveesti oo, silloin joskus vuosia vuosia sitten kun mun julkisuuskuva oli enemmän semmonen pinnallinen, saatoin kuulla sitä et ”Hei, sähän oot tosi kiva tyyppi. Mä aattelin et sä oot ihan kauhee kusipää.” tai ylpee tai jotain. Mut nykyään ehkä se et ko oon tehny noita tv-ohjlemia niin paljon, niin noissa tommosissa tosi tv-ohjelmissa sä voit olla oma itsesi, varmaan ihmisille on tullut se sieltä läpi. Mun ei tarvi näytellä mitään vaan mä voin olla sellainen kun olen. En mä varmaan nykypäivänä enää sillain kohtaa mitään ennakkoluuloja, ja jos joskus joku ajattelee niin kuin äsken sanoinkin, niin hän saa sen ajatella ja hänelle se suotakoon.

5. Pidät itsestäsi huolta, millainen on yhden päivän ruokavalio ja treeni?

Nykypäivänä mä koitan aina tehdä niin että viikon treenit kalenteroisin etukäteen, silloin se tulee parhaiten tehtyä. Kuntosali on nyt se paikka missä mä erityisen hyvin viihdyn. Ruokavalio on nyt semmoinen, että mä pitäydyn, että arkena en syö herkkuja. Mä rakastan herkkuja. Se on semmoinen tapa että mä tiedostan, et jos on arkipäivä ja tekee mieli kaupasta ostaa jotain herkkuja, niin en osta koska ei ole viikonloppu. Silloin se pysyy mun mielestä ihan hyvin hallussa. En siis arjessa pidä mitään tarkkaa ruokavaliota, paitsi silloin jos mulla on joku projekti oman mielen piristykseksi menossa, joku rantakuntoon projekti tai jotain muuta. Oikeastaan mun ruoka ja treeni on aika luontaisesti  tasapainossa. Nyt tässä vuosien saatolla oon lisännyt aika paljon tämmöisen vihreän määrää, eli pyrin syömään luomua ja vihermehuja ja vihersmoothieta enemmän kun aikaisemmin.

6. Olen itse liikuntarajoitteinen. Onko sinulla ollut koskaan ennakkoluuloja meitä vammaisia kohtaan?

Ei oo ollu semmoisia ennakkoluuloja. Tietenkin tulee aina välillä just semmoinen, että se ajatus siitä mitenkä mä voin auttaa. Tavallaan et jos mä tarjoan sitä apua, niin sitten mä en halua myöskään että toiselle tulee semmonen fiilis, et kyllä mä nyt itse pärjään. Eli ehkä just se että missä menee se raja, et kuinka paljon yrität hössöttää jonkun toisen puolesta.

Me viime keväänä kuvattiin tämmöistä ”Tehtävä Lapissa” tv-ohjelmaa ja siel oli Signmark, joka on räppäri, siis kuulovammainen. Se oli aika mahtavaa, koska silloin mä vähän jännitin et ”Apua, mitenkä täs pärjätään”, ja sit huomas ko me oltiin se pari kolme viikkoa kimpassa, niin se sujuikin sitten aivan vallan mainiosti, meillä ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Ja sit ehkä just se kun en koskaan haluaisi loukata ketään, ni sitten mulle tulee tavallaan semmoset termit. Niissä mä huomaan vaikka miettiväni et vammainen sana, saako sitä käyttää tai et onko se vaan liikuntarajoite tai jotain. Just semmonen et ei saa tietenkään sanoa sanaa rullatuoli vaan se pitää olla pyörätuoli. Tämmöisissä huomaa että tavallaan skarppaa. Mulle aina kaikki ihmiset on ihan saman arvoisia, siinä ei oo mitään merkitystä ja pyrin olemaan hyvin ennakkoluuloton kaikenlaisia ihmisiä kohtaan.

7. Uskotko että kaikki pystyvät treenaamaan, vaikka olisikin rajoitteita?

Ehdottomasti! Semmoinen liikuntamuoto ihan varmasti löytyy. Just toi kuntosali on siinä mielessä mahtava paikka, koska siellä voidaan soveltaa niin paljon asioita. Tietenkin se vaatii myös siltä ohjaajalta kuka siihen tulee näyttämään niitä liikkeitä, niin jossain tapauksissa erityisosaamista, eli jos valitsee vaikka personal trainerin ni se olis varmaan hyvä et sil olis jotain fysioterapeutti taustaa. Aina pitää muistaa että on jotain rajoitteita tai ei, niin sitten jos ne tekniikat menee pieleen niin siinä voi sitten paikkoja rikkoa ja se ei oo tosiaankaan tarkoitus. Samanlaillahan siellä salilla sen lihasvoiman lisäksi treenataan sitä korvien väliä. On ihminen millainen tahansa, niin kyl se treeni tekee terää kaikille.

8. Jos treenaamisessa on vasta-aloittelija mistä mielestäsi pitää lähteä liikkeelle?

Ehdottomasti kannattaa kysyä joku PT näyttämään sinne salille niitä liikkeitä ja tekemään vaikka ohjelman. Eli aina se et kattoo vinkkiä salin lihaksikkaammalta mieheltä miten se ylätaljaa vetää, ni se ei todellakaan oo välttämättä se oikee tekniikka. Eli vähän ottas ammattilaisilta siihen apua.

9. Kertoisitko muutamalla sanalla fitfarmista ja itsestäsi?

Fitfarm on perustettu kahdeksan vuotta sitten Jari Bull Mentulan kanssa, eli silloin kun mä lähdin itse kilpailemaan sen 10 vuoden tauon jälkeen fitness kisoihin, niin se oli mulle vähän omaa terapiaa tehdä sitä blogia kun mä kirjoitin. Sitten siitä tulikin hirmu suosittu ja ihmiset alkoi kyselemään paljon dieetti- ja treeni vinkkejä. Sitten se lähti liikkeelle siitä ihan auttamisen halusta, ja me laitettiin ihmisille ilmaiseksi niitä ohjeita ja jeesattiin. Sit me tehtiin tämmöinen ilmainen nettivalmennus missä oli lopuksi 60 000 ihmistä. Jarin kanssa vaan todettiin, ettei nyt enää kenenkään aika riitä tähän hommaan.  Sitten päädyttiin siihen, että tehtiin tästä Fitfarmista tämmöinen ihan oikea liiketoiminta. Me ollaan aloitettu se just sillä fiiliksellä, että halutaan ihmisille hyvää ja auttaa. Sen takia tästä varmaan niin menestynyt on tullutkin, koska tänä päivänäkin me ollaan edelleen suurella sydämellä mukana ja tehdään tätä työtä. Silloin kun se ei oo se rahan kiilto silmissä, vaan se aito hyvät syvät arvot on siellä pohjalla, niin silloin siitä varmasti hyvää tulee. Niin kun on tullutkin.

10. Olet paljon julkisuudessa, miten rentoudut ja vietät omaa aikaa?

Mä tykkään olla kotona ihan vaan pieruverkkarit jalassa, ottaa tosi rennosti ja lukee paljon. Kirjat liittyy aina jotenkin siihen itsensä kehittämiseen ja oman mielen valmentamiseen. Tykkään käydä mieheni Juhan kanssa syvällisiä keskusteluja ja ihan vaan olla ja nauttia elämästä. Mä en tarvi mitään luksuspuitteita, paras paikka maailmassa on oma koti jos siellä voi olla ihan rauhassa. Meillä on Sallassa semmonen erämökki jossa ei ole sähköjä eikä vesiä niin se on semmoinen paikka missä me käydään sitten nollaamassa, nyt sitten enskuussa päästääkin siellä sitä aikaa sitten viettämään.

11. Sinulle tulee varmasti paljon pyyntöjä erilaisiin tilaisuuksiin ja haastatteluihin, miten rajaat sen mihin suostut?

Yks asia on ollut helppo, mun puhelinnumero, mä en koskaan vastaa kenellekään jonka puhelinnumeroa ei ole tiedossa. Koitan kaikki haastattelut aina ohjata tänne meidän toimiston suuntaan. Mä oon niitä niin paljon elämässäni antanut et mä nykyään koitan aika tarkasti syvällä intuitiolla valita onko joku hyvä. Käyn silloin tällöin vierailemassa joissain tv-ohjelmissa tai jotain naisten- tai iltapäivälehtien haastatteluita, jos ne jollain tavalla on semmoisia et mä ajattelen niistä olevan apua muille ihmisille, tai tietenkin se toinen puoli et jos niistä on tälle liiketoiminnalle jonkinlaista apua. Tämmöisiin tapahtumiin mä en osallistu, voin sanoa etten koskaan, mä en pidä tämmöisistä kissanristiäisistä tai cocktail jutuista, eikä siinä oo mitään pahaa ne ketkä siellä haluaa käydä ,saavat käydä, mut se ei oo mun paikka. Mun ei enää sillai tarvi julkisuudessa olla sen takia että mä ajattelisin et joku unohtaa mut , koska sekin päivä joskus toivottavasti tulee että niitä haastatteluja ei enää tuu annettua. Aika kriittinen oon koska aika on hyvin rajallista ja sanoisin et se intuitio on se hyvä mittari. Sen takia on itse asiassa sullekin tätä ihana tehdä, koska mä en siis ikinä oikeestaan mihinkään blogeihin tai valitettavasti en koskaan voi tämmösiin kouluprojekteihin osallistua vaikka haluaisin, mutta jotenkin on vaan pystyttävä olemaan tiukka sen rajauksen suhteen.

12. Kertoisitko yhdestä päivästäsi miten se rakentuu?

Esimerkiksi tänään on ollut aamulla aikainen herätys ja kuppi kahvia ja hyvä aamupala. On kiire aamu tai ei niin koitan perheenjäsenten kanssa saada semmoisen mukavan pienen aamuhetken. Sitten vein mun pojan kouluun ja sitten tulin tänne toimistolle ja tästä se alkaa kasaantumaan se viikko. Vähän tuskaa kun aika täydeltä näyttää kalenteri, mutta sitten aina sanon että itse olen sen niin tiukaksi tehnyt. Päivä on tässä hädinnäisiä tapaamisia iltapäivään asti. Tänään ei ole treenipäivää. Toivottavasti pääsen hyvissä ajoin kotiin, aijon mennä perinteistä koti-iltaa Juhan kanssa viettämään.

13. Miten käytät alkoholia? Käytkö yökerhoissa vai maisteletko mielummin viiniä ystävien kesken?

En käy yökerhoissa. Ehkä joka toinen vuosi jos meillä on jotkut firman juhlat, saatan työkavereiden kanssa käydä. Mä en pidä semmoisesta ihmis vilinästä ja hälinästä. En myöskään juo sillain että tulisin humalaan, mä en vaan pidä siitä tunteesta olla kännissä. Ne ajat on taakse jäänyt.

Semmoinen että on vaikka hyvä ruoka tehty ja sitten siinä on lasillinen viiniä, niin se aina silloin tällöin toimii, mutta ei todellakaan ole semmoinen perus arki-iltojen juttu. Mutta joskus esimerkiksi viikonloppuna, ei joka viikonloppu. Talvella ehkä menee punaviini, joskus valkoviini mut mitään tiukkaa viinaa en juo.

14. Kertoisitko esimerkin sinun unelmasi haasteesta joka ei ole ensi yrittämällä onnistunut?

Ainakin tää liiketoiminta on semmoista, et mä oon aika monessa bisneksessä ollut mukana elämässäni. Aika monta niistä on mennyt pieleen, kunnes sitten jossain kohtaa onnistuu. Jos me ihmiset aina luovutettaisiin ensimmäisen epäonnistumisen keskellä, niin olisi tää maailma aika vinkee paikka. Sitten kun ei heti onnistu ja saa lopuksi sen mitä tavoittelee, se tuntuu huomattavasti paljon paremmalta. Jos saisit kaikki asiat vaan sormia napsauttamalla, sittenhän sitä ei osaisi edes arvostaa niin paljon, kun sitä minkä eteen joutuu ponnistelemaan.

15. Onko sinulla antaa vinkkejä aamu unisuuteen?

Itse suosittelen iso kuppi kahvia ja kirkasvalolamppu päälle. Silloin kun kello pärähtää soimaan, niin mun vinkki on se, ettei kannata jäädä sinne sänkyyn pyörimään ja torkuttelemaan. Välittömästi sieltä silmät auki ja hereille, niin silloin taas on aika paljon nopeemmin toimintakykyinen. 

<3: Tuoliapina