"Mikään ei mene koskaan nätisti"

 

Tästä tekstistä saattaa tulla pieni avautumisteksti, mutta se sallittakoon. 

Mulla on siia avustaja kotona sillon, kun Henkka on töissä. Ollaan Henkan kanssa totuttu siihen, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Mä jouduin yhdelle avustajistani sanomaan aika tiukastikkin, kun hän alkoi arvostelemaan poikaani."Kun mikään ei mene nätisti, aina venkuloit.Leo on todella haastava, kun ei kuuntele mitään koskaan. Se on niin vanttera ja voimakas. Sillä on varmasti ADHD" Silloinen avustajani sanoi kaiken edellämainitun Leon kuullen. Avustajani suusta on tullut paljon rumempaakin tekstiä liittyen poukaani ja tapoihimme toimia. Omaa mieltä saa olla ja tiedostan itsekin, että Leo on keskimääräistä vilkkaampi poika. Eikä siinä ole mitään, että oman mielipiteen sanoo ääneen, mutta ei mielestäni todellakaan niin että lapsen edessä aletaan puhumaan, eikä tarvitse ivallisesti tuoda ilmi. Avustajani jatko vielä: "Kannattas hakea ADHD dg helpottais sinunki elämää" Sit mä vastasin oman mielipiteeni ja sanoin ettei hänen toimenkuvaan kuulu antaa diagnooseja kellekkään varsinkaan mun lapselle. Avustajani lisäsi vielä kun sanoin muunmuassa äskeisen lauseen " Leolla puuttuu aivoista osa joka säätelee sen käytöstä." Tosi rumaa puhetta.Minun vastaus hänelle oli suht asiallinen, mutta tiukka sävyinen tietenkin. Eihän kukaan äiti siedä tuollaista puhetta. Lopputulema kuitenkin on se,että avustajani ei työskentele enää meillä.Ymmärsi itse lähteä. 

Eilen oli avustajapalaveri vammaispalvelun työntekijän kanssa. Palaveri meni tosi hyvin. Palaverissa käsiteltiin mun tilannetta ja avuntarvetta ensi vuodesta eteenpäin. Sain kaikki tunnit mitkä tarvitsen. Kirjotin työntekijälleni sähköpostin jossa perustelin ens vuoden muuttuvan tilanteen. Työntekijäni luki paperista mtiä kirjotin ja sano, että perustelin tunnit ja avuntarpeen todella hyvin, ettei hänellä ole mitään lisättävää tähän. Kyllä helpotti, kun olin oottanu palsua kauan. En voinu työntekijöillenikään luvata mitää varmaa kun tuntipäätöstä ei ollu. Kiitos kuulukin vammaispalvelun työntekijälle, kun hän kuunteli ymmärsi tilanteen, se ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Ei huonos ilman hyvää. Meillä menee Henkan kanssa ehkä paremmin kun koskaan. Tätä ei ehkä kannata kirjottaa tähän, tuottaakohan huonoo onnea? Käytiin viime lauantaina kahestaan kattomassa Abreun keikka oli kyllä ihanaa. Me ei yleensä käyä kahestaan misssään. Mä en juonu alkoholia, en tykkää siitä. Tuosta alkoholista tulikin mieleen, että oon nyt kolme kertaa käyny juttelemassa ammatilaiselle kerran viikossa ja on kyllä auttanu. Se on auttanu käsitteleen käsittelemättömiä asioita. Jonotin kaksi vuotta, kyllä kannatti. 

 <3 Tuoliapina