Vammaisuusuuteni ei estä elämästä.

Heräsin ennen Leoa päikkäreiltä niin koitan ehtiä kirjottaa. Mitään erikoista ei kuulu, mutta hyvvää kuitenkin. 

Eilen oli viimenen fysioterapia Easymovella. Kiva oli käydä siellä monta vuotta, mut on tosi kiva vaihtaakkin. Kesäkuussa sit alotan uuessa paikassa saman terapeutin kans. Nyt jouduin taas laittaa fysioterapiahakemuksen niin kuin joka vuosi. Lääkärikäynti ensi viikolla niin sitten selviää miten paljon kertoja kela myöntää. Mua ei tympäse olla vammanen, mutta ärsyttää kun joudun joka kerta selittää samat asiat lääkäreille vaikka dg. ei oo etenevä. Oon siis tehny  näitä hakemuksia vuosien ajan ja sikäli tottunut tähän, mut jännä kun fysioterapiaa ei myönnetä kun vuodeksi eteenpäin. Nyt siis puhun omasta  kokemuksestani, jollakin toisilla voi olla eri tilanne. 

Maanantaina meillä alko hetkeksi taas perhekshvila ja perhekerho. Tällä viikolla ollaan käyty kaksi kertaa. Ihanaa, kun Leo näkee muita lapsia. On kiva katella ihmisten reaktioita, kun ite siis liikun Leon kanssa pyörätuolilla ja monesti on avustaja tai Henkka mukana. Toki nyt ollaan enemmän alettu kulkemaan myös kahestaan. Reaktiot on ollu kivoja nyt, varsinkin kun ajellaan mopolla Leon kanssa niin lapsia kiinnostaa. 

Leolla on alkanu tulemaan enemmän sanoja ja hänellä on kyllä nopiat jalat. Onneksi on avustaja tai ihana mieheni kanssani, koska enhän minä kerkiäs kelata perrään. Se on hyvä, kun elosa lapsi Oon kuullu sanottavan Leoa haasteelliseksi lapseksi.Varmaan sen takia kun satun olemaan vammainen äiti. Eihän sitä ole, reipas touhottaja, joka rakastaa elämää. Tiiättekö mitä? Mulla on vauvakuume, oils ihana saaha Leolle sisarus. Taitaa kuitenkin tulla eka häät ja ehkä sitten hääyönä, jos malttaisin oottaa sinne asti. Leohan olis jo 3.5v sitten, kun alkaisin ootta. Nyt kuitenkin haettiin yhtä rakenteilla olevaa rivarii, se olis neljö. Toivottavasti se saataisiin. 

Mä kirjotan niin rehellisesti täällä, että voin kertoo tämänkin. Löysin vasemmasta rinnasta jonkulaisen systeemin. Se ei ollu patti. Siitä otettiin näyte ja nyt ootan patologinvastauksia. En pelkää kuitenkaan, mutta oon hyvin tarkka tällaisista. Ens viikon maanantaina saan luultavasti tietää mikä siellä oli.Olkaa tarkkana ja tutkikaa, menkää herkästi näytille. 

Henkalla on heinäkuu lomaa reissataaan yhessä, erikseen ja koko perheellä. Kappas vieläkin hiljasta, hörpin tässä kahvia samalla, ihanan rauhallinen hetki. Kaikkee hyvvää kaikille ilosaa eloa.Ootan, että Leo herrää niin lähetään hoploppiin purkamaan energiat tai sit pyöräileen. Jos tullee asiaa blogiin liittyen niin löydätte mut mun mun omalla nimellä instasta tai facebookista.

<3 Tuoliapina

Kommentit

  1. Hei ja oikein ihanaa maanantai aamua sinne teille täältä Pohjois-Karjalasta.
    Tuo kelan kanssa vahtaaminen ja jumppien myöntäminen on tuttua hommaa meillekkin, sillä pikkusiskoni tarvitsee samanlaisia palveluja kuin sinäkin. Jumppia myönnetään vuosi kerrallaan ja se jos mikä on inhottavaa aina jankata samaa eri lääkäreille. Pikkusiskoni on kehitysvammainen ja hänellä on näkyvä cp-vamma ja silti jankutamme sekä odotamme aina kelan ihania/ei niin ihania päätöksiä, joita eteemme sattuu. Ihailen sinua ja sinun rohkeutta tuoda omaa elämää ja tarinaasi esille.
    On ihanaa lukea juttujasi ja luulen että monella ihmisellä olisi aika tutustua erilaisuuteen. Ainakin meitä siskojen kanssa katsellaan kun kuljemme tuolla kaduilla ja se ei aina ole yhtä hauskaa. Olisi ihanaa jos vanhemmat opettaisi lapsilleen, että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia ja että erilaisuus on rikkaus.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit