Ëlämä on lovea

Ihanaa, kun nyt saan kirjottaa Suomilovesta kaikesta siitä miten yllätykseen liitty. Meillä on ollu yhteinen unelma Henkan kanssa, se on ollu just tää suomilove. Mä kerkesin yllättää Henkan eka.Me siis ollaan katottu kaikki jaksot lovesta, varsinkin tällä kaudella. Joka etäyllätyksen kohdalla Henkka otti puheeksi sen kuinka hän haluais yllättää mut, tai jos yllätys oli Oulussa niin Henkka arveli onkohan nyt meidän vuoro. Mä ilmoitin neidät tuohon ohjelmaan vuosi sitten. Sillon kun sain tietää, että päästiin tähän ohjelmaan, niin sitten alko järjestelyt. Se ei todellakaan ollut pelkästään se, että mieheni yllätetään siinä se. Kaikki oheisjutut: Siivoukset, mun meikkaus ja stailaus, Leon ja Martan hoito jne.Järjestelyt meni nappiin. Henkka ei tienny yhtään mitään tästä. Sanoin ainoastaan, että ole kotona tuolloin, vietetään aikaa yhessä. Yllätyksen ajankohtana oltiin oltu odottavaisin fiiliksin jo aamusta lähtien. Mun avustaja tuli päivällä laittaa mut ja siskoni oli kans mukana. 

Illalla sitten ovikello soi ja Henkka meni avamaan. Kamerat kuvas kun Henkka meni avamaan. Henkan reaktio oli niin yllättynyt. Musta näytti, että hän pyörtyy, ei onneksi kuitenkaan. Ilta oli ikimuistoinen kaikkinensa. Abreulla oli niin loisto veto meille. Jos kiinnostaa kattoo jakso näin jälkikäteen se löytyy yleareenasta Sannin ilta.En oo koskaan tehny mitään näin isoo kenellekkään. Eikä tässä vielä kaikki.  Edellisenä iltana yllätin mieheni. Kirjoitin lapun vähän niin kun tauluksi, sanoma oli se että oon päättäny meijän hääpäivän. Me mennään naimisiin parin vuoden päästä. Kirkko varataan ens vuoden tammikuussa. Onhan tää meijän elämä aikamoista lovea nyt, ihanaa. Ei meillä kuitenkaan aina oo helppoa oo ollu, mutta puhuminen ja asioiden käsittelyn kautta riidatkin selvenee, eikä mikään parisuhde oo riidaton. Mä kyllästyisin jos meijän elämä ois liian tasaista. Jokatapauksessa meijän on hyvä olla ja kukaan ei oo kohdellu niin hyvin mua kun Henkka. 

Tulevista häistä tulikin mieleen, että pitää pikkuhiljaa alkaa mielessä järjesteleen. Mä oon melkonen stressipeppu. Ihanaa silti olla uuden eessä. Pikkuhiljaa hyvä tullee. 

Muita kuulumisia, ollaan onneksi pysytty terveenä, Leolla onkin huomenna päiväkotipäivä. Hän käy 3h 2xkk semmosessa perheparkki systeemissä avoimessa päiväkodissa. Hyvä harjoitella. en nyt muista oon saattanu kirjottaa tosta Leon päiväkodin alottamisesta sillon, kun hän sen alotti. Sori, on niin paljon asioita mielessä mistä haluaisin kertoo ja kirjottaa niin sit saattaa käyä näin. Mä muuten tein semmosen tavotteen itelleni, että 10km vähintään pitää tulla liikuntakilsoja viikossa. Tällä viikolla tuli 12.5km. Tykkään haastaa itseeni. 

Nyt on pakko lähtee unille ukkoni viereen, että huomenna ei väsyttäs herätä.  Rauhaa&rakkautta <3 Tuoliapina